Olen huomannut ihmisten kyselevän tätä, usein arvostelevasti. Miksi ottaa rescuekoira ulkomailta, kun kodittomia koiria on Suomessakin? Eikö kotimaisten koirien pitäisi olla etusijalla? Vastasin juuri oman näkemykseni Facebookissa tälläiseen kysymykseen ja päätin tehdä postauksen siitä tännekin.
En tietenkään voi puhua kaikkien puolesta, mutta itse etsin sopivaa koiraa löytöeläinkotien sivuilta, FB:n kodinvaihtajaryhmistä, Apulasta ja niin edelleen noin puolen vuoden ajan. Ihan helppouden vuoksi olisin suosinut suomalaista koiraa, mutta tuona aikana vastaan tuli vain yksi ilmoitus, joka olisi kiinnostanut. Yli viikon ajan lähettelin ilmoittajalle e-maileja, soittoja ja tekstiviestejä, joihin ei mihinkään tullut koskaan vastausta, joten se siitä sitten. Vaatimukseni koiralle olivat melko tarkat (ikä, rotutyyppi, sukupuoli, luonne, käytösongelmat...), joten mikä tahansa koditon suomalainen ei olisi käynyt. Eikä pitäisikään, koiran pitää sopia omistajalleen, eikä sitä pidä ottaa vain sen takia koska se on koditon ja suomalainen.
Minulta kysyttiin epäillen olinko oikeasti nähnyt vaivaa suomalaisten koirien etsinnässä ja käynyt kiertämässä löytöeläinkoteja. No helvetti, en omista autoa ja vaikka omistaisinkin en lähde matkustamaan ympäri Suomea tarkistamaan jokaista löytöeläinkotia vain sen toivossa, että EHKÄ siellä sattuu sillä hetkellä olemaan kiinnostava koira. Nykyaikana näistä ilmoitetaan netissä, onneksi, joten kirjaimellinen löytöeläintarhojen tarkistelu ei ole pakollista.
Mitä tuon ajan nyt seurasin suomalaista tarjontaa täällä kodinvaihtajat olivat paljolti sakemannimiksejä (olisi ollut ihan hyvä, mutta monella oli liian vaikeita käytösongelmia ja yksi vaatimukseni oli koiran oltava ok kissojen kanssa) taikka sitten metsästyspystykorvamiksejä, jotka ovat minulle ehdoton nou nou. Ilmoituksissa pyörivät paljolti lähinnä samat koirat kuukaudesta toiseen, eikä Suomen kodittomien koirien määrä pyöri näkemäni perusteella todellakaan tuhansissa, kuten keskustelussa minulle väitettiin. Tästä tuskin on tehty mitään kunnon tilastoja, jos on olisi mielenkiintoista nähdä moinen.
Suomalaisia ilmoituksia selaillessa tuntuu kuin joka toinen koira annetaan vain syrjäseudulle landelle, ainoaksi koiraksi/lemmikiksi ylipäänsä ja monen vuoden koirakokemusta omaavalle koirakuiskaajalle. Yksikään noista kriteereistä ei täyty minun kanssa.
Ketään ei pidä syyllistää ottamaan koiraa joka ei hänelle sovi. Jos se oikea löytyy ulkomailta, niin hyvä niin.
No comments:
Post a Comment